blog

Kestävän kehityksen paineet

YK:ssa hiljattain sovitut kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat jäsenmaita poliittisiin uudistuksiin.

Tavoitteet on tiivistetty vuoteen 2030 ulottuvaksi toimintaohjelmaksi. Tähtäimessä on ympyrän neliöimiseen verrattava temppu: yhdistää talouskasvu ja luonnonvarojen säilyttäminen.

YK:n tavoitelista on pitkä kuin nälkävuosi, mikä tietysti vastaa ongelmien laajuutta ja vakavuutta. Päätavoitteita on 17 ja alatavoitteita 169. Päätavoitteet ovat seuraavat:

  1. Köyhyyden poistaminen sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen ja kestävän maatalouden edistäminen.
  3. Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaikenikäisille ihmisille.
  4. Avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien takaaminen kaikille.
  5. Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen ja naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen.
  6. Vedensaannin ja sen kestävän käytön varmistaminen sekä riittävän sanitaation takaaminen kaikille.
  7. Edullisten, luotettavien, kestävien ja uudenaikaisten energiamuotojen tuominen kaikkien ulottuville.
  8. Talouskasvun, tuottavuuden, täystyöllisyyden ja hyvien työolojen edistäminen.
  9. Kestävän infrastruktuurin ja teollisuuden rakentaminen sekä innovaatioiden edistäminen.
  10. Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Turvallisten ja kestävien kaupunkien ja yhteisöjen rakentaminen.
  12. Kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäminen.
  13. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan taisteleminen.
  14. Merten ja niiden tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden kestävän käytön edistäminen.
  15. Maaekosysteemien suojeleminen ja ennalleen palauttaminen sekä niiden kestävän käytön edistäminen. Metsien kestävän käytön edistäminen, aavikoitumisen hidastaminen, maaperän köyhtymisen estäminen ja luonnon monimuotoisuuden puolustaminen.
  16. Rauhanomaisten ja inklusiivisten yhteiskuntien edistäminen kestävän kehityksen saavuttamiseksi, oikeuspalveluiden saatavuuden takaaminen kaikille. Tehokkaiden ja vastuullisten instituutioiden rakentaminen.
  17. Tuen tarjoaminen kestävän kehityksen rakentamiseen, globaalin kumppanuuden elvyttäminen.

Yllättävästi ohjelma vaikenee väestönkasvun rajoittamisesta. Vaikka eri maiden väestönkehitys poikkeaa paljon toisistaan, väestöräjähdys on ympäristöongelmien äiti.

YK:ssa pidetään köyhyyden poistamista ihmisarvokysymyksenä. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Ongelmallista on, että köyhyysongelman odotetaan ratkeavan talouskasvulla. Se on toiveajattelua, sillä luonnonvarojen ehtyminen vetää henkseleitä talouskasvun päälle.

Tulo- ja varallisuuseroja voitaisiin sen sijaan tasata supistuvassakin taloudessa. Tämä ajatus jää YK:n ohjelmassa rivien väliin – luultavasti siksi, että tasainen tulonjako on niin vahvasti vasemmistolainen ihanne.

YK:ssa on ehkä katsottu, että verotus ja tulonsiirrot ovat poliittisia päätöksiä, kun taas talouskasvu on hyvinvoinnin epäpoliittinen edellytys. Kansainvälinen järjestö joutuu kunnioittamaan jäsenmaidensa tahtoa ja itsenäisyyttä eikä siksi voi suositella kaikille samaa politiikkaa.

Oletus talouskasvun epäpoliittisuudesta on kuitenkin ongelmallinen. Talouskasvun edellytyksiin – investointeihin, työn tuottavuuteen ja työvoiman saatavuuteen – vaikutetaan poliittisilla päätöksillä, lainsäädännöllä sekä muun muassa tutkimus- ja koulutuspanoksilla.

YK:n toimintaohjelmassa pidetään talouskasvua kestävän kehityksen edellytyksenä. Vaihtoehtoja ei pohdita. Monen mielestä tämä lähtökohta on vastaansanomaton. Kysytään, mistä hyvinvointi syntyisi, ellei talouskasvusta.

Monet kansalais- ja ympäristöjärjestöt arvostelevat kuitenkin hyvinvointikäsitystä, jonka katsotaan keskittyvän yksipuolisesti aineelliseen hyvinvointiin ja kulutukseen. Kriitikot pitävät talouskasvua ympäristöongelmien alkusyynä: Maailmanlaajuinen kulutus on ylittänyt luonnon kantokyvyn. Tämän tunnustaminen on kestävän kehityksen alku. Vaikka YK:n ohjelmassa viitataan ylikulutuksen leikkaamiseen vain ohimennen, ohjelman toteutuksessa pitää rohkeasti tarttua tähän ongelmaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.