blog

Moniviehättyneisyys ja vangin dilemma

Moniviehättynyt ratkaisee vangin dilemman kuin Aleksanteri Suuri Gordionin solmun.

Vangin dilemma on kertomus päätöksentekotilanteesta, jossa yksilöt päätyvät huonompaan lopputulokseen omaa etuaan ajamalla kuin yhteistyöllä. Aiheesta on keskusteltu paljon peli- ja päätöksentekoteoriassa. En ole kuitenkaan nähnyt, että dilemmaan olisi tarjottu samanlaista ratkaisua kuin seuraavassa. Lähimmäksi omaa ehdotustani tulee David Gauthier kirjassaan Morals by Agreement.

Kertomuksen mukaan rikoskumppanit Matti ja Maija on pidätetty ja heitä uhkaa vankeus. Matti ja Maija eivät voi puhua keskenään, mutta voivat vaieta tai ilmiantaa toisensa. Jos molemmat vaikenevat, kumpikin saa vuoden tuomion. Jos taas toinen vasikoi, hän pääse vapaaksi, mutta rikoskumppani joutuu kolmeksi vuodeksi vankilaan. Jos molemmat tunnustavat, kumpikin saa kahden vuoden tuomion.

Pulma piilee siinä, että mitä tahansa toinen valitseekin, toisen kannattaa tunnustaa, vaikka yhteinen etu olisi, että molemmat vaikenevat. Tämän havaitsee helposti alla olevasta taulukosta, jossa vasemmanpuoleinen luku kertoo Matin saaman tuomion ja oikeanpuoleinen Maijan. Jos molemmat tunnustavat, vankeutta tulee yhteensä neljä vuotta, kun taas molempien vaietessa vain kaksi.

Taulukko: Matin ja Maijan käytettävissä olevat strategiat ja lopputulokset

Maija tunnustaa Maija vaikenee
Matti tunnustaa 2, 2 0, 3
Matti vaikenee 3, 0 1, 1

Taulukosta nähdään, että jos Matti vaikenee, Maija saa vaikenemalla vuoden vankeutta, mutta pääsee vasikoimalla vapaaksi. Jos taas Matti vasikoi, Maija saa vaikenemalla kolme vuotta vankeutta, mutta tunnustamalla vain kaksi.

Omaa etuaan ajava valitsee siis ilmiantamisen ja varmistaa itselleen lyhyemmän tuomion mieluummin kuin on vaiti ja ottaa riskin pitkästä tuomiosta. Vaikka Matti ja Maija toimivat järkevästi ajaessaan omaa etuaan, he päätyvät huonompaan tulokseen kuin yhteistyöllä.

Vangin dilemma kuitenkin hälvenee kuin aamu-usva pellolta seuraavien lisäoletusten avulla. Oletetaan ensinnäkin, että molemmat vangit ovat moniviehättyneitä siten, että heitä kiinnostaa yhtä paljon oma ja yhteinen etu. Toisekseen oletetaan, että molemmat tietävät, että toinen on edellä mainitulla tavalla moniviehättynyt ja tietää toisen tietävän sen. Tämä oletus on tärkeä, koska jos toinen on epävarma siitä, onko rikoskumppani moniviehättynyt (siis tässä tapauksessa sekä omaa etua ajava että epäitsekäs ja yhteistyöhaluinen), tai epävarma siitä, tietääkö rikoskumppani toisen olevan moniviehättynyt, on kummankin oman edun mukaista tunnustaa välttääkseen pahimman eli kolmen vuoden tuomion.

Näillä oletuksilla vangin dilemma hälvenee, koska kumpikin vanki haluaa auttaa sekä itseään että toista. Molemmat tavoitteet voidaan saavuttaa optimaalisesti, jos molemmat vaikenevat.

Moniviehättyneisyys ratkaisee siis vangin dilemman kuin Aleksanteri Suuri Gordionin solmun: voimalla. Ratkaisu tapahtuu lisäämällä kertomukseen uusia oletuksia rikoskumppaneiden aikomuksista ja tietämyksestä.

Ratkaisua voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena, koska siinä peukaloidaan alkuperäistä kertomusta. Mutta entä sitten? Lisäoletukset puhuvat moniviehättyneisyyden puolesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.