Akseli Gallen-Kallela (1865-1931): Symposion (1894)
blog

Kohtuus kaikessa

Kohtuudessa pysyvä keskittyy muuhun kuin itseensä tai siltojen polttamiseen.

Kohtuun ihminen kulkee kultaista keskitietä sukkasillaan, huomaamatta. Hän ei tuhoa omaa elämäänsä tai muiden eikä nosta itseään jalustalle tai paina muita alas.

Kohtuun ihminen on niin järkevä ja kunnollinen, että se alkaa pikkuhiljaa ärsyttää muita. ”Polttaisit edes tupakkaa”, hänelle ehdotetaan. Missä renttu on rakastettava, siinä kohtuullinen on kiinnostava kuin valkoinen seinä.

Kohtuus on myös monitulkintaista. Sen merkitys riippuu henkilöstä ja olosuhteista.

Suomessa vahva, joskin hiipuva perinne yhdistää kohtuudesta luopumisen viinan juontiin. Kohtuutonta juomista tarvitaan estoista vapautumiseen, rankkojen tilanteiden nollaamiseen ja jääkiekon maailmanmestaruuteen.

Legendan mukaan Pentti Saarikoski (1937‒1983) joi päivittäin pullolliseen viinaa, jotta kirjoittaminen käynnistyisi. Monilla ellei useimmilla muilla tuollainen sammuttaisi paitsi runosuonen myös elintoiminnot. Se, mikä oli Saarikoskelle kohtuus, on alkoholistin läheisille helvettiä.

Kohtuus kaikessa, vain pullo päivässä”, lauloi Irwin. ”Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan. Se on sellainen työmiehen lauantai”, hän kuvasi juomisen kauheutta toisessa Vexi Salmen sanoittamassa laulussa.

Monien tutkimusten mukaan alkoholin kohtuukäyttäjät elävät raittiita ihmisiä pidempään. Amerikkalais-kanadalainen selvitys kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tutkimuksissa raittiiksi nimetyt henkilöt ovat usein joutuneet lopettamaan alkoholin käytön sairastelunsa vuoksi.

Kuolleisuuserot voivat siis johtua siitä, että tutkimusten raittiit ovat jo valmiiksi sairaampia kuin kohtuukäyttäjät. Alkoholin kohtuukäyttö on siten merkki ihmisen hyvästä terveydestä eikä sen syy.

Kohtuus liittyy myös kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kohtuullinen ostaa kaupasta korkeintaan kaksi vessapaperipakettia. Kohtuuton hamstraa ja tyhjentää hyllyt.

Myös vauraus on kasautunut epätasaisesti eri yksilöiden ja yhteiskuntien välillä. Oxfamin vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan kahdeksan maailman rikkaimman henkilön omaisuus vastaa 3,6 miljardin ihmisen vaurautta. Se ei ole kohtuullista eikä sosiaalisesti kestävää.

Tunnettu kestävän kehityksen määritelmä sisältyy Brundtlandin komission raporttiin vuodelta 1987. Sen mukaan kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.

Brundtland on kohtuuden asialla. Kohtuus tarkoittaa sitä, että ei tuhoa ihmiskunnan tulevaisuutta.

Kohtuus liittyy myös oikeudenkäyttöön. Klassisen luonnonoikeusajattelun mukaan lainsäädännön ja oikeudenkäytön tulee olla yleispätevän moraalin mukaista. Moraali on herra, lainsäädäntö renki. Ruotsissa ja Suomessa tämän ajatustavan kirkkaana tähtenä loistaa Olaus Petri (1493‒1552). Hänen tuomarinohjeidensa mukaan mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Hän lisää, että sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään. Esimerkiksi rasismi ja natsismi ovat muuta kuin oikeus ja kohtuus.

Aristoteles piti kohtuuden kultaista keskitietä opittuna ominaisuutena, joka tuo tasapainoa elämään. Hän määritteli hyveen kahden paheen reunustamaksi keskiväliksi. Paheet ovat taipumuksia tuntea tai haluta liikaa tai liian vähän sitä, mitä hyveellinen tuntee tai haluaa kohtuullisesti.

Monista hyvistä puolistaan huolimatta kohtuus ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen. Kiinasta tulee erinomaisia klassisen musiikin taitajia. Venäjä on tunnettu balettitanssijoistaan. Norjalaisilla luistaa suksi kuin öljyttynä. Kohtuullinen harjoittelu ei yhdistä huippuviulisteja, -tanssijoita ja -hiihtäjiä. Heitä yhdistää kauhea rääkki.

Siihen ei välttämättä kannata ryhtyä eikä siihen pidä pakottaa ketään. Silti äärimmäisen paneutumisen ja lahjakkuuden yhdistelemällä on saatu aikaan paljon hyvää ja kaunista niin tieteissä ja taiteissa kuin urheilussakin.

Toisaalta äärimmäisellä paneutumisella on saatu aikaan myös paljon pahaa ja rumaa. On pilattu monen lapsen ja nuoren elämä. Sitä taustaa vasten kohtuus alkaakin taas näyttää hyvältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja on vaasalainen filosofian professori. Hän keskittyy blogissaan yliopistoa lähellä oleviin aiheisiin.