Dekaani Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto
Yleinen

Kandidaatin tutkinto monipuolistuu syksyllä

Taitaa olla viides kauppatieteellisten opintojen tutkinnonuudistus, jossa olen mukana.
Ensin muutettiin laadulliset tutkintokokonaisuudet (approbatur, cum laude approbatur ja laudatur) työmäärää mittaaviksi opintoviikoiksi, jotka sitten myöhemmin korvattiin nykyisillä opintopisteillä.

Kaksiportaisesta tutkintorakenteesta (ekonomi – KTK) muutettiin nelivuotiseen tutkintoon, jossa ekonomin arvon sai vasta KTM -tutkinnon suoritettuaan. Tämä periaate säilyi myös silloin, kun ’näennäisesti’ kaksiportaisista tutkinnoista muokattiin aidosti kaksiportainen (3v + 2v) tutkinto-ohjelma.

Usein suuria tutkintoremontteja ovat ohjanneet ministeriön linjaukset, mutta toisinaan myös työelämän toiveet. Näin erityisesti silloin, kun kaikille yhteisten kauppatieteen opintojen osuus kandidaatin tutkinnossa nostettiin puoleentoista vuoteen. Tällä vastattiin työnantajien toiveisiin saada laaja-alaisesti yritystoimintaa tuntevia ekonomeja. Myöhemmin nämä yhteiset opinnot kuitenkin tiivistettiin yhden lukuvuoden paketiksi.

Joka kerta, kun mittavaan tutkintojen uudistukseen on ryhdytty, on muutoksen tarvetta myös kyseenalaistettu. Mehän uudistamme ja päivitämme tutkinto-ohjelmia joka ikinen vuosi, tai ainakin joka toinen vuosi. Eikö se riitä turvaamaan ajantasaiset uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen nojaavat tutkinto-ohjelmat?

Itse en epäile, etteivätkö ohjelmamme olisi ajan hermolla. Meillä myös useat opettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia pedagogisia menetelmiä varmistamaan, että tiedollisten valmiuksien lisäksi opiskelijoiden taidolliset valmiudet ja kyvykkyydet kehittyvät. Myös digitaaliset apuvälineet ja oppimisympäristöt ovat kasvavassa määrin käytössä. Lukuisat kansalliset laatupalkinnot sekä tutkintojen kilpailukykyiset läpimenoajat viestivät ekonomikoulutuksemme tasokkuudesta. Viestiä vahvistaa myös se, että kansainväliset maisteriohjelmamme ovat saavuttaneet European Foundation for Management Development -organisaation laatutunnustuksen, EPAS-akkreditoinnin. Mitä siis jälleen kerran käynnistetyllä mittavalla kauppatieteen kandidaatin tutkinnon uudistuksella tavoitellaan?

Uudistuksen motivaattorina toimii nytkin yhtäältä työelämävalmiuksien kasvattaminen: halutaan aiempaa laaja-alaisempia kauppatieteen tutkintoja ja vieläpä niin, että niitä tukevat ilmiölähtöiset monitieteiset kurssikokonaisuudet (moduulit). Niinpä tutkinnot ilmentävät jatkossa myös entistä vahvemmin Vaasan yliopiston profiilia. Erityisesti nyt tavoittelemamme The Association to Advance Collegiate Schools of Business (AACSB) -järjestön akkreditointi edellyttää, että yliopiston strategisten linjausten tulee ilmetä sen tutkinnoissa. Ja tähän myös opetus- ja kulttuuriministeriö tähtää peräänkuuluttaessaan yliopistojen profiilien kirkastamista.

Tutkinnonuudistuksen käynnistäjänä toimivat myös kasvavat opiskelijamäärät. Koska opetusresursseihin ei ole odotettavissa vastaavan suuruisia lisäyksiä, on meidän kehitettävä ratkaisuja yksittäiseen tutkintoon käytettävien opetustuntien vähentämiseksi. Haasteellisuutta lisää se, että tämä täytyy tehdä ilman, että tutkinnon laatu kärsii. Pitäisi löytää keinoja, joilla ’vähemmän on enemmän’. Moninaiset (digitaaliset ja muut menetelmät yhdistävät) hybridiopetuksen keinot ovat osa ratkaisua. Siksi onkin tärkeää, että opettajat ja opiskelijat aktiivisesti osallistuvat ja vaikuttavat kampuksen uudistuksessa. Juuri heillä on tieto ja ymmärrys siitä, mitä toimivilta ja vetovoimaisilta oppimisympäristöiltä edellytetään.

Edellä sanotun lisäksi on mielestäni vielä yksi tärkeä syy kriittisesti arvioida ja päivittää tutkinto-ohjelmia. Nimittäin vuosittaisissa uudistusprosesseissa helposti käy niin, että lisäämme kurssikuvauksiin ja tutkintovaatimuksiin uusia elementtejä. Globaalien megatrendien ja hajaannusta aiheuttavien innovaatioiden alati muovaama toimintaympäristö sekä uudet liiketoiminnan logiikat ja mahdollisuudet tarjoavat syyn joka vuosi sisällyttää opetukseen jotain uutta ja merkittävää. Opetustarjonta lisääntyy ja monipuolistuu. Se, mikä helposti jää vuosittain tekemättä, on vastaavasti toisten sisältöjen poisvalinta. Kokemukseni mukaan jonkin poisjättäminen on paljon vaikeampaa kuin uusien elementtien lisääminen. Tutkinnonuudistukseen kuuluva ydinainesanalyysi auttaa meitä arvioimaan eri ainesosien tarpeellisuutta tutkinnoissa ja yksittäisillä opintojaksoilla.

Vaasan yliopisto on vahva kouluttaja. Kokemuksemme ja osaamisemme on perusta, jonka varaan voimme rakentaa aiempaa monipuolisempaa tutkintokoulutusta sekä jatkuvan oppimisen tarpeisiin ja maksullisen koulutuksen kanaviin suunnattua koulutustarjontaa niin kotimaassa kuin kansainvälisen yhteistyön areenoilla. Koulutukselle on kysyntää. Vaikka yliopistomme on jatkossa entistä vahvempi tutkimusyliopisto, ei se tarkoita, etteikö roolimme myös kouluttajana vahvistuisi ja monipuolistuisi. Siihen meillä on hyvät mahdollisuudet.

Pirjo Laaksonen
Dekaani
Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö

 

 

Lisätietoa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Verkkotoimitus

Verkkotoimitus - Johtoajatus