Yleinen

Globaalimuutoksen johtaminen

Miten ihmisyhteisöjä johdetaan suurten siirtymien keskellä ja millaisella viisaudella? Kysymys on hyvinkin ajankohtainen sekä kaikin puolin ikiaikainen. Onko väkevälle ajattelulle sijaa laumojen vakuuttelussa? ”Jokainen ajattelija on toisinajattelija. Ne ovat synonyymejä. Eikä hänellä ole yösijaa, missään yhteisössä”, kuten Pentti Linkola (1932-2020) kynäili aikoinaan 30 vuotta sitten.

Alueiden väestöt, luonnonvarat ja elinkeinot poikkeavat toisistaan. Vaikka murrokset ja siirtymät vaikuttavat laajasti, ne saavat lopullisen ilmiasunsa paikallisina variaatioina. Ihmiskuntana olemme ikään kuin samaa iloista joukkoa, mutta emme kuitenkaan ole tiukassa paikassa. Kas, tuolla on ylenpalttista vaurautta, kun täällä maallinen mammona ei herätä samanlaisia tunteita, mutta asioista sovitaan yhdessä puntaroiden. Me olemme me, ja niinpä luotamme omiin järjestelmiimme sekä tapoihimme rakentaa luottamusta, turvallisuutta ja perhesiteitä.

Toiset alueet kestävät muutoksia paremmin kuin toiset. Yhteiskuntien hallinto on paikallistunutta, jolloin myös päätökset perustuvat luonnonolosuhteisiin, yhteiskuntarakenteeseen, valtion, osavaltion tai kunnan lainsäädäntöön kuin myös julkilausumattomiin kulttuurisiin toimintatapoihin.

Luonto, kulttuuri, politiikka ja teknologia ovat tämän kertomuksen kumpupilviä. Niiden välissä joutsenet liihottavat valkoisia siipiään. Siellä parven kärjessä, yksinäinen musta joutsen puskee keltaista nokkaansa vastatuuleen. Koronapandemia sopii hyvin Nassim N. Talebin määrittelemäksi mustaksi joutseneksi. Sillä tarkoitetaan erittäin epätodennäköistä ja yllättävää tapahtumaa. Musta joutsen joutuu kohtaamaan ainakin neljä ylipaikallisen ja paikallisen suhteistoja määrittelevää säärintamaa matkansa aikana: 1) eriarvoisuuden kasvu, 2) ilmastonmuutoksen eteneminen, 3) syvenevä digitalisaatio ja 4) siirtolaisuus.

Poikkeusolosuhteissa haavoittuvassa asemassa olevien asema on entistäkin haavoittuvampi, jolloin eriarvoisuus kasvaa. Etuoikeutetuilla on varaa eristäytyä, ostaa palveluja tai paeta riippumatta siitä, missä päin maailmaa he asuvatkaan. Slummien asukkailla ei ole juurikaan vaihtoehtoja. Vaarana on, että protektionismi ja nurkkakuntaisuus kukkivat tulevaisuudessa kaikissa mahdollisissa väreissä.

Liikkuminen, kulutus ylipäätänsä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt. Pandemia leikkaa hiilipäästöjä hidastaen ilmastonmuutosta. Etenkin digitalisaatio on ottanut lisää kierroksia etäilyn myötä. Positiivisena seurauksena syntyy yrityksiä, joiden tuotteet ja palvelut perustuvat kokonaan uuteen, ehkäpä juuri vähähiiliseen liiketoimintamalliin. Pandemian päätyttyä elämäntilanteet ovat monien kohdalla muuttuneet. Heti kun rajoitukset poistuvat, ihmiset lähtevät liikkeelle ripeästi etsimään paremman elämän eväitä. Siirtolaisuus- ja pakolaisuusaallot imevät mukaan kokonaan uusia ihmisryhmiä.

Miten alueiden hierarkkiset ja taloudelliset peliasetelmat muuttuvat, jos muuttuvatkaan?

Juuri nyt kaupungit näyttäytyvät yllättävänkin haavoittuvilta. Urbaani ylimielisyys on karissut, kun aikaa on tapettu kärvistelevien kortteleiden kätköissä. Maaseutu on osoittanut, että siellä on paremmat mahdollisuudet selviytymiseen kriisien aikana. Keskittyneen ja hajautuneen väestön väliset edut ja haitat näkyvät selvästi. Jos peli menisi niin sanotusti oikein rumaksi, omavaraisuus uusiutuvan energian, veden, puhtaan ilman ja ruoan suhteen olisi selviytymisen kannalta ratkaisevaa.

Globaalimuutosta johdetaan omien joukkojen keskellä luottamukseen perustuen kuin Tuntemattoman vänrikki Koskela konsanaan. Pandemia on osoittanut, että ylikansalliset organisaatiot eivät kykene johtajuuteen todellisten kriisien iskiessä. Euroopan unionin jäsenmaat keskittyivät yhteen hiileen puhaltamisen sijasta huolehtimaan omista kansalaisistaan.

Alun linkolalaisiin pohdiskeleviin teemoihin palatakseni, kun toivon kipinät hiipuvat pimenevän illan pehmeään vaippaan ja todellinen hätä iskee, suomalaisesta sikiytyy taitava itsensä johtaja, havukka-ahon ajattelija, kanervantuoksuinen sissipäällikkö, joka pakenee maaseudulle, mielellään syvälle metsään suuren kuusen juurelle. Mutta vain hetkeksi, sillä kohta hän jo tapaa toisen samanlaisen hengenheimolaisen heti viereisen kuusen juurelta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilkka Luoto

Ilkka Luoto - Paikan henki

Olen aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto ja naputtelen blogiini tekstejä kulloinkin sormenpäitäni polttelevista yhteiskunnallisista aiheista. Paikan henki on arvaamaton, eikä sen liikkeitä siksi tulisi tavoitella liian rationaalisin keinoin.