Yleinen

Ennusteen juridinen merkitys

Ennustaminen ei ole helppoa eikä varsinkaan tulevaisuuden, mutta silti ennusteella voi olla ratkaiseva juridinen merkitys. Ihme juttu? Yleensä juridiikassa tarkastellaan tosiasioita ja menneitä tapahtumia.

Muutama esimerkki valaisee mikä merkitys ennusteella tai arviolla tulevaisuudesta voi olla oikeudellisessa päätöksenteossa. Muitakin tilanteita varmaan löytyy. Kirjatkaa kommentteihin.

Korkein hallinto-oikeus otti marraskuussa 2016 kantaa valtioneuvoston päätökseen Rääkkylän kunnan ja Kiteen yhdistämisestä kuntarakennelain 18.3 §:n mukaan vastoin Rääkkylän kunnan tahtoa (KHO:2016:187). Päätöksessään KHO katsoi, että valtioneuvoston päätös yhdistymisestä oli kumottava lainvastaisena, koska saatu selvitys ei osoittanut varmasti Rääkkylän kunnan kyvyttömyyttä turvata asukkaiden lakisääteiset palvelut sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa. Tuolloisen valtioneuvoston linjauksen mukaan uudistuksen piti tulla voimaan 2019 ja vaikuttaa Rääkkylän kunnan taloudelliseen tilanteeseen kunnan omien toimien lisäksi. Epävarmuus kunnan taloudellisista edellytyksistä palvelutuotannossa esti pakkoliitoksen.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kuntarakennelain 18 §:n 3 momentin mukainen päätöksenteko perustuu keskeisesti sen arvioimiseen, kykeneekö erityisessä selvitysmenettelyssä ollut kunta tulevina vuosina turvaamaan kunnan asukkaiden lakisääteiset palvelut. Kuntajakoselvityksen ja valtioneuvoston päätöksen aikaan arvion tekemiseen on liittynyt erityisen paljon epävarmuutta, kun tiedossa on ollut, että jo pitkälle valmisteltu sote- ja maakuntauudistus toteutuessaan vuonna 2019 muuttaa erittäin merkittävällä tavalla kuntien tehtäviä ja rahoitusta. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tällaisessa tilanteessa arviota kunnan edellytyksistä turvata asukkaidensa lakisääteiset palvelut ei voida tehdä ottamatta huomioon uudistusta, jonka on tarkoitus toteutua jo kahden vuoden kuluttua suunnitellusta kuntajaon muutoksesta.

Toinen ennusteeseen perustuva ratkaisu löytyy eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnosta PeVL 15/2018. Siinä esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnin yksi keskeinen kysymys oli toteuttaako ehdotettu sääntely julkisen vallan velvollisuuden turvata jokaiselle riittävät ja riittävän yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä, kuten perustuslain säännökset edellyttävät. Johtopäätöksissään valiokunta kirjoittaa:

”Perustuslakivaliokunnan mielestä valinnanvapauslakiehdotus ei esitetyssä toteutusaikataulussa riittävällä varmuudella toteuta perustuslain edellyttämällä tavalla eri väestöryhmien yhdenvertaista kohtelua ja heidän tosiasiallisia mahdollisuuksiaan saada perusoikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömiä palveluja.”

Tässä tapauksessa toteennäytetty epävarmuus tulevasta oli perustuslainvastaista. Ratkaisua voi pitää pääosin oikeudellisena, vaikka tekijänä onkin eduskunnan valiokunta.

Päätelmiä

Tulevaisuuden ennustamisella voi olla tärkeä merkitys ratkaisun edellyttämässä laintulkinnassa. Siitähän näissä tapauksissa oli kyse. Itse pidän ennustamista juridiikassa haitallisena. Ennustaminen kuuluu enemmänkin poliittiseen argumentaatioon. Näissä tapauksissa ennusteet olivat toki asiantuntijoiden tekemiä, suhteellisen julkisia ja sen kautta luotettavia eivätkä siis ”kokemusasiantuntijoiden” tai ”ajatuspajojen” kaavailuja.

Miksi ennustaminen on ongelma? No ilman pidempää analyysiä voi ajatella, että oikeudellinen päätöksenteko menettää uskottavuuden ja ennustettavuuden, jos päätöksen perusteena olevat ennusteet menevät mönkään.

Kristian Siikavirta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

eu-lippu valtiontuki

Koronavirusepidemia ja valtiontuki lainsäädännön silmin

Komissio on tähän mennessä tehnyt ilmoituksensa mukaan kaikkiaan 153 päätöstä valtiontukien hyväksymisestä koronaepidemian talousvaikutusten torjumiseksi (12. maaliskuuta – 2. kesäkuuta). Näillä toimenpiteillä jäsenvaltiot ovat suunnitelleet tukevansa yrityksiään noin 300 miljardilla eurolla. Näistä suurin rahallinen osuus koostuu erilaisista takausohjelmista, jotka eivät välttämättä realisoidu kokonaan julkisen talouden maksettavaksi.

Kristian Siikavirta

Kristian Siikavirta - Puuvillatehtaan puntari