Yleinen

Automaattinen päätöksenteko algoritmien voimin edellyttäisi lakia

Verohallinto on kehittänyt voimakkaasti tietotekniikan käyttöä verotuksen toteutuksessa. Aina kehitystyö ei etene kivuttomasti. Julkiseen toimijaan kohdistetaan oikeutetusti vaatimuksia, joita yksityiset yritykset kohtaavat vain harvoin, jos koskaan, ikävä kyllä. Mutta mitä laki ja lain tulkitsijat sanovat?

Apulaisoikeusasiamies (AOAM) selvitti aloitteestaan, onko oma-aloitteisten verojen automatisoitu verotusmenettely ja päätöksenteko toteutettu lainmukaisella tavalla (EOAK/3379/2018, 20.11.2019). AOAM:n selvitystyön taustalla ovat olleet automatisoidun verotuksen tuottamien virheiden aiheuttamat kantelut, joiden perusteella automatisoitua menettelyä pidetään trendikkään valtiosääntöoikeudellisen termin mukaan ”ongelmallisena”.

Ratkaisussa on käsitelty erityisesti verovelvollisen mahdollisuutta saada oikeusturvan edellyttämää tietoa päätöksestä, virkavastuun kohdentamisen kysymystä sekä kysymystä voiko Verohallinto automatisoida päätöksentekoa voimassa olevan lainsäädännön perusteella.

Kahteen ensimmäiseen ongelmaan voidaan mielestäni reagoida kehittämällä hallinnon työtapoja työjärjestyksen ja sisäisten ohjeiden avulla. Viraston päivittäisten toimintojen ja tehtävien ohjausta ei ole yleensä toteutettu laissa, vaan lain määräämien sisäisten työjärjestysten avulla (mm. LVerohallinnosta 503/2010 6 §). Työjärjestyksen mukaan määräytyy myös tehtäviin sidottu virkavastuu tietyn päätöksen osalta. Verohallinnon on myös pyynnöstä ilmoitettava toimintayksikkö, joka on vastuussa asiassa (LVerohallinnosta 503/2010 7 §).

PeVL 7/2019 vp. mukaan automaattinen päätöksenteko ei saa johtaa henkilökohtaisen virkavastuun merkityksen häviämiseen. AOAM:n päätöksen mukaan Verohallinnon työjärjestys on ollut yleisluonteinen ja ”prosessinomistajan vastuu” vain välillinen eikä siis riittävä, koska tiettyä henkilöä ei välttämättä saada vahingonkorvausvastuuseen ja rikosoikeudelliseen virkavastuuseen. Tähän kytkeytyy myös kantelujen perusteella esiin tullut ongelma eli verovelvollisen vaikeus saada puhelimitse tietoa asiansa käsittelystä ja ratkaisusta, koska päätöksessä yhteystietona annetusta asiakaspalvelunumerosta ei heti saa tietoa perusteluista tai asian käsittelystä.

Erityisen mielenkiintoista on kysymys voiko veroasian käsittely tapahtua Verohallinnossa kokonaisuudessaan automaatiossa ilman, että ihminen on osallistunut käsittelyyn (ratkaisun s. 32). Perustuslakivaliokunta on katsonut massamuotoisessakin julkisessa toiminnassa pitää huolehtia verovelvollisen oikeusturvasta ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisesta (mm. PeVL 35/2005). Verohallinnon mukaan tämä ei ole ongelma, sillä asian tutkiminen onnistuu automaatiossa lain edellyttämällä tavalla.

Julkista hallintoa koskevassa lainsäädännössä kuten esimerkiksi Hallintolaissa (434/2003) ei säädetä automatisoidusta päätöksenteosta eikä itseasiassa asian ratkaisemisesta juuri muutoinkaan, vaikka se on hallintolain 7 luvun otsikkona. Sääntöjä on vain päätöksen muodosta, sisällöstä ja perustelemisesta ym. Verohallinto on lausuntonsa mukaan toteuttanut automatisoidun menettelyn ja päätöksenteon tutkimisvelvollisuudesta määräävän Verotusmenettelylain (1558/1995) 26.6 §:n perusteella ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) mukaan.  AOAM katsoo tämän riittämättömäksi ja veroasian päätöksenteon automatisoinnin säädöspohjan osalta perustuslain vastaiseksi (s. 34–35). Laista tulisi ilmetä mm. asioiden valikoituminen automaattisesti päätettäviksi ja algoritmin määrittely ja julkisuus.

AOAM pitää automatisoitua verotus- ja päätöksentekomenettelyä lainvastaisena, koska se ei perustu täsmällisiin lainsäännöksiin, joissa olisi otettu huomioon hyvän hallinnon, oikeusturvan ja virkavastuun asianmukainen toteuttaminen.

Mietteitä

Päätöksessä näkyy hyvin lainopillinen näkökulma teknologian kehitykseen. Ilman lain antamaa lupaa uutta teknologiaa ei voi hyödyntää vaikeuksitta. Lain ”teknologiamyönteistä” tulkintaa ei ole olemassa. Teknologian kehityksen kannalta asiassa voi nähdä hidasteita, sillä on vaikea nähdä säädettävän lakia tulevan teknologian varalle. Päätöksessä mainittujen lähteiden pohjalta voi myös sanoa, että nyt esiin tulleet juridiset seikat ovat olleet tiedossa sangen pitkään.

Voimassa olevien oikeusperiaatteiden noudattaminen ei näyttäisi riittävältä uuden teknologian osalta ilman nimenomaisia lain säännöksiä. Lainsäätäjältä tämä edellyttää nopeutta. Nyt on siis säädettävä säännös, jossa määrätään, että viranomaisen ottaessa oikeusvaltion kehittämisen ja säilyttämisen kannalta perustellun tarpeen vaatiessa päätöksellään käyttöön automatisoidun päätöksenteon ja asian selvittämisen, sen tulee turvata riittävällä tavalla kansalaisen oikeusturva ja virkavastuun toteutuminen. Siinähän se tulikin.

Nyt tulee tietysti mieleen, mitä tapahtuu, kun AOAM on katsonut tämän lajin verotuksen toteutuksen olevan lainvastaista. Ei mennä siihen, mutta kyllä ne verot kannattaa maksaa ja parkkisakot kanssa! Tämä päätös ei ole tuomioistuimen tekemä, eikä se koske tietyn päätöksen sisältöä ja lainmukaisuutta.

Kristian Siikavirta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

eu-lippu valtiontuki

Koronavirusepidemia ja valtiontuki lainsäädännön silmin

Komissio on tähän mennessä tehnyt ilmoituksensa mukaan kaikkiaan 153 päätöstä valtiontukien hyväksymisestä koronaepidemian talousvaikutusten torjumiseksi (12. maaliskuuta – 2. kesäkuuta). Näillä toimenpiteillä jäsenvaltiot ovat suunnitelleet tukevansa yrityksiään noin 300 miljardilla eurolla. Näistä suurin rahallinen osuus koostuu erilaisista takausohjelmista, jotka eivät välttämättä realisoidu kokonaan julkisen talouden maksettavaksi.

Kristian Siikavirta

Kristian Siikavirta - Puuvillatehtaan puntari