julkisoikeus

Vakuutuskorvaukset ravintoloille koronavirusepidemiasta

Eduskunta päätti 2.4.2020, että ravintolat suljetaan Suomessa 4.4.2020 koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tuotteiden ulosmyynti asiakkaille on ollut kuitenkin sallittua. Sulkeminen ei koske sellaisia ravintoloita, jotka eivät ole avoinna yleisölle, kuten henkilöstöravintolat. Päätös aiheutti ravintolayrittäjille taloudellisen katastrofin, koska tuloa ei ole tullut ollenkaan tai se on ollut vähäistä verrattuna normaaliin tilanteeseen.

Usealla ravintolayrittäjällä on keskeytysvakuutus, joka kattaa myös epidemiakeskeytysvahingot. Keskeytysvakuutuksen tarkoituksena on korvata yritykselle menetys, joka syntyy, kun yrityksen toiminta keskeytyy äkillisesti.

Voisi ajatella, että juuri nyt koronaviruksen aiheuttama pandemia ja siitä seuranneet vaikutukset yhteiskuntaan oikeuttaisivat korvaukseen kyseisen vakuutuksen perusteella. Eri vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin systemaattisesti tehneet kielteiset korvauspäätökset ravintolayrittäjille.

Vakuutusehdoista

Vakuutusyhtiöiden kielteisissä korvauspäätöksissä vedotaan vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama vahinko, joka on suoranainen seuraus 1) Suomen viranomaisen vakuutuskaudella antamasta 2) tartunta-, eläintauti- tai elintarvikelakiin perustuvasta velvoittavasta määräyksestä tartunta- tai eläintautien vastustamiseksi. Lisäksi 3) määräyksestä aiheutuvien toimenpiteiden tulee liittyä välittömästi vakuutetun liiketoimintaan.

Täyttyvät ehdot

Epidemiavakuutuksen korvattavuuden osalta on kiistatonta kohta 1 (Suomen viranomaisen vakuutuskaudella antama velvoittava määräys) ja kohta 3 (määräyksestä aiheutuvat toimenpiteet liittyvät välittömästi vakuutetun liiketoimintaan), koska Suomen hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa maan olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi.

Näin ollen on päädytty ottamaan käyttöön valmiuslaki (1552/2011). Hallitus on tehnyt linjaukset toimenpiteistä ja antanut valmiuslain käyttöönottoasetukset sekä soveltamisasetukset eduskunnalle.

Eduskunta siis päätti valtioneuvoston antaman asetuksen ravintoloiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi (173/2020) mukaisesti, että ravintolat kaikissa Suomen maakunnissa suljetaan. Eduskunnan päätös vaikutti näin välittömästi ravintoloiden liiketoimintaan.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 25/2020) todetaan myös, että ravintoloiden sulkemisella on välittömät vaikutukset ravitsemisalan yrittäjien mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vakuutusehdon kohdat 1 ja 3 täyttyvät siis vakuutusyhtiöidenkin mielestä.

Kielteisen korvauspäätöksen ehto

Ehdon kohta 2, jonka mukaan velvoittava määräys tulee antaa tartuntatauti-, eläintauti- tai elintarvikelain perusteella, johtaa vakuutusyhtiöiden mukaan kielteiseen korvauspäätökseen.

Tämä on mielenkiintoinen oikeudellisesti tarkasteltuna, koska hallituksen esityksessä (HE 25/2020) nimenomaisesti perustellaan, että säädettäväksi ehdotettavien rajoitusten tavoitteena on väestön terveyden suojeleminen ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen tartuntatautilain (1227/2016) 3 §:n 7 kohdassa tarkoitetun poikkeuksellisen epidemian oloissa.

Valtioneuvosto katsoi, että valmiuslakiin ennalta luodut toimivaltuudet eivät mahdollista ravintoloiden sulkemista. Eduskunta suoraan perustuslain 23 §:n nojalla hyväksyi perusoikeuspoikkeuksena lain (laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 153/2020), jollaista elinkeinovapautta vahvasti rajoittavana ei normaalioloissa koskaan hyväksyttäisi.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan (PeVL 7/2020 vp) huomiota sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta siihen, että jossakin määrin elinkeinovapauteen puuttuvista toimenpiteistä säädetään jo valmiiksi myös esimerkiksi tartuntatautilain 58 §:ssä.

Vallitsevien olosuhteiden ja kiireellisyyden vuoksi ei kuitenkaan tartuntatautilain muutosta tehty, vaan valittiin toinen lainsäädännöllinen vaihtoehto, jossa poikettiin säädösvalmistelua koskevista ohjeista.

Perustuslakivaliokunta (PeVM 2/2020 vp) on vielä korostanut, että valmiuslain valtuuksien kunkin käyttöönottoasetuksen johtolauseeseen tulee sisällyttää maininta sen oikeusperustasta. Käytännössä tässä tapauksessa se tarkoittaa juuri tartuntatautilain mukaista poikkeuksellista epidemian oloa, jonka perusteella ravintolat suljettiin eduskunnan toimesta. Tämä on tuotu esille lainvalmisteluasiakirjoissa ja eduskuntakäsittelyn eri vaiheissa.

Valitusta ja vahingonkorvausta vireille

Vakuutusyhtiöt siis katsovat, että koska juuri tartuntatautilakiin ei ole lisätty ravintoloiden sulkemista koskevaa säännöstä, vaan rajoitukset on toteutettu muiden säädösten kautta, eivät he ole vakuutusehtojen perusteella korvausvelvollisia.

Useat ravintolayrittäjät ovat maksaneet vakuutusyhtiöille vakuutuksesta, jonka pitäisi korvata epidemiatilanteesta aiheutuva liiketoiminnan keskeytysvahinko. Kysymys herääkin, että milloin vakuutuksesta on sitten hyötyä, jos epidemian aikana ei epidemiavakuutuksesta korvata lainsäädännöllisen muotoilun takia, joka on tuotu esille lainvalmistelussakin? Ravintolayrittäjien kannattaisi valittaa kielteisestä korvauspäätöksestä edellä mainituilla perusteluilla.

Samaan aikaan liikejuridiikan asiantuntijat ovat tuoneet esille myös näkemyksen siitä, että valtion pitäisi maksaa vahingonkorvauksia yrityksille, joiden liiketoiminta on estetty tai merkittävästi rajoitettu koronaviruksen liittyvien viranomaistoimien seurauksena. Ravintoloille esitetty kompensaatiota myynnin menetyksistä ja tuesta uudelleenpalkkaukseen on saanut paljon arvostelua osakseen. Oikeusturvavakuutuksesta kannattaisi siis hakea korvausta, jotta lakimies voisi hakea vahingonkorvausta. Tosin tästäkin voi saada vakuutusyhtiöltä kielteisen korvauspäätöksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Julkisoikeus

Julkisoikeus - Puuvillatehtaan puntari