Yleinen

Nuorten talousosaaminen – käsitteellinen ristiriita vai todellinen mahdollisuus?

Nuorten talousosaamisesta annetaan usein synkeä kuva. Julkisuuden keskustelussa kerrotaan usein tarinoita nuorten maksuhäiriömerkinnöistä, pikavippien käytöstä ja muista taloudellisen vastuuttomuuden ilmentymistä. Nuorten mainitaan olevan asenteeltaan kulutusorientoituneita ja lyhytjänteisiä. Toisaalta kaikki tietävät, että nuorten välillä on paljon vaihtelua.

Onneksi näistä asioista on olemassa tieteellistä tietoa allekirjoittaneen ja Tampereen yliopiston (ja kohta PTT:n) tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen tekemästä kansallisesta talouslukutaitotutkimuksesta. Tuloksiamme on viimeksi esitelty kahden Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen yhteisessä Oppi, koppi vai floppi – nuoret luottoyhteiskunnassa -seminaarissa 22.3.2017 Helsingissä.

Tutkimuksessamme jaamme nuoret kahteen eri ryhmään: 18-25 vuotiaisiin sekä 26-35 vuotiaisiin. Näistä nuorempi ryhmä on osin vasta itsenäistymässä, kun taas vanhempi ryhmä on pitkälti jo suorittanut opintonsa ja kiinni työelämässä. Tältä pohjalta voidaan odottaa myös eroavaisuuksia ryhmien välillä. Näitä ryhmiä vertaillaan vanhempiin ikäluokkiin.

Erot ovatkin melko korostuneita: taloudellisen tietämykseen suhteen nuorin ryhmä menestyy selvästi heikommin kuin mikään vertailuryhmistä. Taloudellisen käyttäytymisen suhteen tilanne näyttäytyy kuitenkin melko erilaiselta. Nuorin ryhmä ei ole ongelmallisin. Pikemminkin maksuhäiriömerkinnät ja ylivelkaantuminen tuntuvat keskittyvän 26-35 vuotiaiden ryhmälle, joka puolestaan taloudellisessa tietämyksessä menestyy erinomaisen hyvin. Erityisesti maksuhäiriömerkinnät keskittyvät 26-35 miehille. Naisilla ylivelkaantumisen subjektiivinen kokemus on puolestaan yleisempää kuin miehillä. Asenteissa ja useissa muissa taloudellisen käyttäytymisen mittareissa erot ikäryhmien välillä ovat melko pieniä.

Nuoret ovat saaneet taloudellisen osaamisen tuessa erityishuomiota, mm. erittäin tärkeän Mun talous- verkoston kautta. Tämä onkin perusteltua. Niin kuin monet muutkin asiat, taloudenhallinnan oppii parhaiten itse tekemällä, myös yrityksen ja erehdyksen kautta. Ongelmana nyky-yhteiskunnassamme on, että erehdyksen hinta voi joskus olla turhankin kova. Kun taloudenhallinta lähtee niin sanotusti lapasesta ja helposti saatavilla olevia kulutusluottoihin tulee tartuttua, seurauksena saattaa olla maksuhäiriömerkintä, josta voi seurata monenlaisia ongelmia elämään useamman vuoden ajaksi.

Ankeimmillaan maksuhäiriömerkinnät voivat johtaa tilanteeseen, jossa asunnon saanti ja työelämään kiinni pääseminen hankaloituvat ja syrjäytymisen kierre on valmis. Maksuhäiriömerkintöjen yleisyys nuorilla miehillä on hankala paikka.

Usein ajatellaan, että taloudelliseen käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa kahdella tavalla: sääntelyllä tai valistuksella. Sääntelyn haasteena on se, että luottojen paremmalla saatavuudella on myös positiivisia vaikutuksia. ”Hyvän” luotonannon rohkaisu ja ”huonon” luotonannon ehkäisy ei ole aina niin suoraviivaista kuin voisi kuvitella.

Valistuksen tehokkuudesta ollaan usein montaa mieltä. Viime aikoina on keskusteltu koulun roolista ja mahdollisuudesta tavoittaa vielä koko ikäluokka siellä. Tiedon jakaminen antaa yksilöille mahdollisuuden valita, haluavatko he noudattaa suositeltua mallia vai omalla vastuullaan jotain muuta toimintamallia. On kuitenkin olennaista, että positiivisia toimintamalleja ja tietämystä on nuorille tarjolla, vaikka siihen ei aina tartuttaisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Panu Kalmi

Panu Kalmi - Taloudesta ilman kyyneliä