henkilöitä kokouspöydän äärellä, Kuva Joseph Mucira Pixabaystä
Ajankohtaista Yleinen

Hallituksen vika!

Hallitus terminä on varsin monimuotoinen ja laaja käsite. Meillä kaikilla on siitä todennäköisesti kokemuksia, jos ei itse hallituksen jäsenenä, niin ainakin hallituksen päätösten osalta, vaikkapa omassa taloyhtiössään. Hallituksen merkitystä arkipäivän elämässämme kertovat myös useat puhekieleen tarttuneet sanonnat, joissa hallitus mainitaan. Kukapa ei olisi kuullut saunailtaa tai mökkireissua suunniteltaessa ilmaisua, että onko tälle suunnitelmalle haettu kotoa ”hallituksen hyväksyntä”. Kuvaava on myös nykyaikainen sarkastinen parahdus ”hallituksen vika!” jolla pyritään humoristisesti kuvaamaan sitä, että tilanne harmittaa, vaikka ei ihan tarkalleen tiedetä missä tai kenessä vika on.

Juridisesti tarkimmin hallitus on määritelty ehkäpä osakeyhtiölaissa (OYL). Muotoseikkoja laki ei kuitenkaan määrää, ja hallituksen ei tarvitse aina olla se 12 vanhan pukuherran kokoonpano; kokoonpano voi vaihdella yhdestä henkilöstä (+ varajäsen) useamman kymmenen ihmisen kokonaisuuksiin. Tyypillisesti Suomessa hallitukset ovat kuitenkin kooltaan noin 6–8 henkilöä. Hallitus käsitteenä voi olla myös maan hallitus, pörssiyhtiön hallitus tai vaikkapa se oma asuntoyhtiön hallitus. Vaasan yliopistollakin on oma hallitus ja samoin kauppatieteilijöiden ainejärjestöllä Warrantilla. Lisää perspektiiviä voidaan hakea siitä, että hallitus voi olla hyvin poliittinen tai lähes neutraali, jopa virkamieshallitus, jolla pyritään kuvaamaan sitä, että hallitus vain hoitaa asiat asioina, ilman mitään poliittista näkökantaa. Hallituksia on siis monen kokoisia ja monia tarkoituksia varten muodostettuja. Hallituksiin törmää elämänsä varrella siis lähes väistämättä, ja siksi mielestäni meidän kaikkien olisikin hyvä tuntea hallituksen muodot ja toimintaperiaatteet edes yleisellä tasolla.

Itse olen ollut mukana lukuisissa hallituksissa aina asuntoyhtiöistä ylioppilaskuntiin ja osakeyhtiöiden kautta säätiöihin ja järjestöihin. Olen ollut niissä varajäsenenä, jäsenenä, puheenjohtajana ja myös toimikunnissa. Lisäksi olen ollut kokoamassa ja valitsemassa hallituksia ja tullut nimitetyksi hallitukseen ja myös eronnut niistä itse omaehtoisesti.

Hallituksessa tulee kuitenkin olla mukana aina omasta tahdostaan ja halusta. Pelkästään aseman, pakon tai tottumuksen vuoksi hallituksessa ei kannata olla. Mahdollinen haitta kaikille osapuolille on todennäköisesti suurempi kuin hyöty. Hallituksella on kuitenkin aina tarkoitus: se on kokoonpano ihmisistä, joilla tulisi olla yhteinen päämäärä ja sidosryhmiensä määrittämä tarkoitus viedä eteenpäin organisaatiota, jonka hallitukseen ovat nimettyinä. Hallitus ei ole siis passiivi vaan sen pitäisi olla mitä suurimmassa määrin aktiivi. Käytännössä hallitustyössä ovat läsnä aina strategiatyö, kehitystyö ja valvontatyö. Oli organisaatio mikä tahansa, se tarvitsee aina suunnan, sen toimintaa tulee kehittää ja parantaa sekä toimia valvoa, niin omien sisäisten sääntöjen kuin lainsäädännön asettamien perusteiden puitteissa.

Oman laajan hallitustyön kokemuksen herättelemänä ryhdyin muutama vuosi sitten pohtimaan sitä, että kaipaan käytännön osaamisen lisäksi itselleni myös akateemista näkökulmaa. Olen työelämän puitteissa käynyt monia kursseja ja koulutuksia hallitustyöskentelystä, joissa korostuu ymmärrettävästi kylläkin, hallituksen käytännön toiminta: kuka vastaa mistäkin, kuinka kokoukset organisoidaan ja miten hallitukseen tullaan nimetyksi ja miten siitä erotaan. Itse halusin hieman syvällisempää ja tutkimuksellisempaa näkemystä hallitustyöskentelyn tueksi. Pörssiyritysten hallitusten toimintaa on tutkittu, niin Suomessa kuin maailmallakin kohtuullisen paljon, mutta minua kiinnostaa nimenomaisesti alkuvaiheen kasvuyrityksien, puhekielessä start-upien, hallituksen toiminta. Tarkemmin kasvuyrityksen hallituksen ja sen sijoittajien väliseen suhteeseen ja toimintaan liittyvien informaatiovirtojen tarkastelu.

Olen käytännössä ja opiskeluissani havainnut, että hallituksen toiminta on ensiarvoisen tärkeää varsinkin mainittujen kasvuyrityksen menestymisen kannalta. Keskeistä on, että hallitus ja sen kaikki jäsenet ymmärtävät roolinsa yhtiön edun viimeisenä vartiona ja pystyvät toimimaan niin, että yksittäisten sidosryhmien intressit eivät ylitä yhtiön ja sen kaikkien omistajien yhteistä etua. Teen tutkimusta alueella, jossa liiketoiminta ja oikeustiede yhdistyvät: hallituksen toimintaa ohjaavat toisaalta osakeyhtiölaki ja muut sen kanssa korreloivat lait kuten esimerkiksi kirjanpitolaki tai vaikkapa verolaki, mutta samalla myös taloustieteen periaatteet esimerkiksi kannattavuudesta ja markkinoista. Lisäksi yhtiöjärjestys ja yhtiökokous ovat hallitusta ja sen toimia ohjaavia tahoja.

Parhaimmillaan hallitus ilmentää toimillaan omistajastrategiaa ja toimii päätöksenteossaan kollegiaalisella periaatteella. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja varsinkin kasvuyrityksissä ja esimerkiksi perhe- ja sukuyrityksissä saattaa olla hyvinkin poikkeavia käytäntöjä ja toimintamalleja. Lainsäädännön kannalta tulkinta ja perusteet ovat jokseenkin selviä, ja asiat voidaan tehdä joko oikein tai väärin. Niinpä olenkin keskittymässä tutkimuksessani kasvuyrityksen hallituksen ja sijoittajien välisten informaatiovirtojen tutkimiseen ja niiden määrittämiseen kasvuyrityksille niin sanottuna best practise -mallina, jonka avulla yritys voi helposti todeta onko toiminta laadullisesti sellaisella tasolla, jolla pidetään nykyiset sijoittajat ja mahdollisesti houkutellaan myös lisää uusia.

Edellä kuvaillun pohdintani jälkeen päädyin olemaan yhteydessä omaan alma materiini, eli Vaasan yliopistoon. Kävin tutkimusaiheesta tarkentavat ja terävöittävät keskustelut talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmän johtajan professori Juha Lindgrenin ja väitöskirjan ohjaajani professori Vesa Annolan kanssa ja päätin hakea tohtoriopintoihin, joihin tulinkin valituksi kevään 2020 haussa. Tutkijana matkani on siis vasta alussa, ja aika näyttää mihin tutkimus minua vie ja kauanko siihen menee aikaa.  Olen kuitenkin kokenut valtavaa innostusta niin itse opinnoista kuin myös Vaasan yliopiston tohtorikoulun tutkijayhteisöstä: ainakaan ympäristöäni tai valitsemaani aihetta ja sen monipuolisuutta en voi syyttää siitä, jos alkuinto jossain vaiheessa tästä hieman laantuu.

Olen tässä ensimmäisessä kirjoituksessani kuvaillut nyt tutkimustyöni lähtökohtia ja tutkijan urani alkua ja toivottavasti saan vielä mahdollisuuden kertoa lisää edistymisestäni täällä Väitöskuiskaajan sivuilla. Toivon myös palautetta ja keskustelua kaikkien muidenkin kasvuyritysten hallitustyön kehittämisestä kiinnostuneiden kanssa. Helpoin tapa on kommentoida kirjoitustani tässä alla tai pistää viestiä vaikkapa Twitterissä @artokayhko tai LinkedInissä ArtoKayhko!

Arto Käyhkö
KTM, VTM, BBA Arto Käyhkö on pienen tekoälyä ja algoritmeja kehittävän kasvuyrityksen toimitusjohtaja ja väitöskirjatutkija Vaasan yliopistossa talousoikeuden tutkimusryhmässä. Tutkimuksessa hänen mielenkiintonsa kohdistuu hallitukseen omistajastrategian toteuttajana sekä hallituksen ja sijoittajien välisten informaatiovirtojen tarkasteluun. 

6 kommenttia artikkeliin “Hallituksen vika!

  1. Sinulla on kiinnostava tutkimusaihe ja näkökulma. Epäilemättä tärkeä asia tutkia, koska moninaiset hallitustehtävät eri tahoilla tosiaan vaikuttavat lukemattomin tavoin meidän kaikkien elämään. Kerrot siitä, miten hallituksessa pitäisi aina olla omasta halustaan mukana aktiivisena toimijana, ja olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä. Oman kokemukseni mukaan hallitustehtävät esimerkiksi monissa yhdistyksissä eivät kuitenkaan välttämättä ole kovin helppoja täyttää. Kun toisinaan sitten valitaan joku vähän vastahakoinen varsinaisesti halukkaiden puuttuessa, se osaltaan tuo haasteita hallitustyöskentelyyn.

    Toivottavasti kirjoittelet blogiin jatkossakin. Olisi kiinnostavaa lukea tutkimuksesi etenemisestä.

    1. Kiitos kommentistasi Satu! Olet aivan oikeassa ja minulla on osittain sama havainto, että tiettyihin hallitustehtäviin on haastava saada hakijoita. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain muutosten jälkeen ja osin myös ennenkin sitä, asuntoyhtiöiden hallituksiin oli vaikea saada riittävästi osallistujia, vaikka tämä on juurikin Suomessa tavallisten ihmisten ehdottomasti suurin omaisuuserä, joten sen valvomisen luulisi olevan kiinnostavaa. Sama koskee osittain järjestöjä, urheiluseuroja sekä poliittista toimintaa. Syitä saattaa olla useita, joista yksi on juuri se, että hallitustyötä ja sen merkitystä ei kunnolla tunneta. Lisäksi epäselvät hallituksen vastuut ja tehtävien kuvaukset haittaavat mahdollisten kiinnostuneiden hakeutumista mukaan toimintaan. Pörssiyritysten hallituksiin taas on yleisesti ottaen paljonkin halukkaita, mutta prosessi joilla kandidaatit valitaan on erilainen ja pelkkä halukkuus ei pelkästään riitä ja vaatimukset ovat yleensä kovat. Kiitos kannustuksesta ja yritän tosiaan kirjoittaa blogiin aika ajoin lisää kunhan tutkimus saa hieman enemmän konkretiaa. – Arto

  2. Mielenkiintoinen aihe ja työn etenemistä on varmasti mukava seurata. Kirjoitat tuolla, että ”Hallituksessa tulee kuitenkin olla mukana aina omasta tahdostaan ja halusta.” Olen tästä samaa mieltä. Jäin pohtimaan sitä, mistä nuo tahdot ja halut kumpuavat ja miten ne ovat suhteessa hallittavan toimijan tavoitteisiin. Osa näistä taustatvoimista vaikuttaa häiritsevän hallituksen jäsenen kykyä toimia ” yhtiön edun viimeisenä vartiona”.

    1. Esität hyvän kysymyksen Tuomo! Yleisesti ottaen tahto osallistua hallitustyöhön tulisi kummuta henkilön omasta kiinnostuksesta tai siteestä kohdeorganisaation toimintaan tai itse organisaatioon. Joskus selkeitä insentiivejä osallistua ovat juurikin omistajuus (osakeyhtiön, asunto-osakeyhtiö tai vaikkapa perheyritys). Toisaalta taas vahva mielenkiinto ko.toimintaan tai alaan (esim. urheiluseurat, järjestöt tai poliittinen toiminta). On olemassa myös niin sanottuja hallitusammattilaisia, joilla on vahva osaaminen jostain liiketoiminnan osa-alueesta ja he haluavat jakaa sitä toimimalla useissa eri hallituksissa. Hallitusammattilaisilla toki myös palkkiot ovat vaikuttavia tekijöitä. Toinen kysymyksesi siitä miten taustavoimien (omistajien) ja hallituksen jäsenten tahtotilat ovat linjassa keskenään ja voivatko ne vaikuttaa toisiinsa häiritsevästi on juurikin sitä mitä minä tutkimuksessani pyrin myös selvittämään! Osin näin voi olla, vaikka osakeyhtiölaki lähtee siitä pohja-ajatuksesta, että yksittäinen omistaja voi ajatella toki omaa etuaan yrityksen toimien kannalta, mutta hallituksen tulee toimia vain ja ainoastaan yrityksen edun puolesta. Tästä esimerkkejä ovat julkisuudessa usein olleet valtionyhtiöiden omistajaohjauksen kiistat (mm. Posti, Finnair ja VR). Näiden ristiriitojen välttämiseksi hallituksen ja omistajien keskinäinen aktiivinen yhteys ja hallituksen työn tukeminen omistajien tavoitteiden selkeällä kommunikaatiolla on keskeistä. – Arto

  3. Kirjoitat, että hallitus ilmentää toimillaan omistajastrategiaa ja toimii päätöksenteossaan kollegiaalisella periaatteella. Toteat, että lainsäädännön kannalta tulkinta ja perusteet ovat varsin selviä. Nostat esiin ongelman, että varsinkin kasvuyrityksissä saattaa kuitenkin olla hyvinkin poikkeavia käytäntöjä ja toimintamalleja. Keskityt tutkimuksessasi kasvuyrityksen hallituksen ja sijoittajien välisten informaatiovirtojen tutkimiseen ja niiden määrittämiseen kasvuyrityksille.

    Olet löytänyt itsellesi mielenkiintoisen tutkimusaiheen, jossa kauppa- ja oikeustieteellinen osaaminen yhdistyvät toisiinsa. Tutkimuksellasi on selvä tavoite tuottaa välineitä tehokkaamman liiketoimintaympäristön luomiseksi.

    Olisi kiinnostavaa lukea tutkimuksesi etenemisestä. Toivottavasti kirjoitat blogiin jatkossakin.

    1. Hei Taina! Kiitos kommentistasi ja tsemppauksesta 🙂 Juuri näin, sillä sijoittajien ja hallituksen välinen vuoropuhelu on tärkeää kaikissa yrityksissä, mutta erityisen tärkeää juuri kasvuyritysympäristössä, jossa muutokset ovat jatkuvia ja hallituksen sekä sijoittajien välinen kommunikaatio on tärkeää. Yritän toki päivittää tutkimuksen edistymisestä tänne myös! -Arto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Verkkotoimitus

Verkkotoimitus - Väitöskuiskaaja