kompleksisuus
Yleinen

Kompleksinen käsite

Mielenkiinnolla olen seurannut yhä useamman ihmisen sanavarastoon ilmaantuneen kompleksisuuskäsitteen käyttöä. Sanaa viljellään mitä moninaisemmissa tilanteissa, ja käsitteen merkitys arkikielessä on hyvin vaihteleva. Monesti sanaa käytetään jollakin tavalla kielteisessä tai negatiivisessa merkityksessä. Arkipäivän käytössä sanan merkitystä ei tavallisesti sen enempiä pohdita. Ymmärrettävää sekin. Huomioni on kiinnittynyt siihen, että kansankielessä kompleksisella tarkoitetaan usein monimutkaista tai jollakin tavalla hankalaa. Näen tämän harhaanjohtavana, osittain jopa virheellisenä, mielenkiintoisen ja moniulotteisen käsitteen yksipuolistamisena. Kompleksinen kokonaisuus on toki monitulkintaista, mutta kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole kompleksista.

Oman väitöskirjaprosessin edetessä kompleksisuuskäsitteen ymmärrys sen laajemmassa merkityksessä on luonnollisestikin lisääntynyt. Kompleksisuuskäsitteestä on vähitellen muodostunut kuva, jota pidän monipuolisena ja jollakin tavalla jopa kiehtovana. Minulle käsite merkitsee ennen kaikkea kokonaisvaltaista ajattelua, jossa erilaiset ilmiöt ja asiat ovat yhteen kietoutuneita sekä keskenään vuorovaikutteisia. Tällaista kokonaisuutta ei voi ymmärtää pilkkomalla sitä pieniin osiin ja tarkastelemalla näitä osia yksinään. Asiat ja ilmiöt vaikuttavat toinen toisiinsa, ja kokonaisuus on aina jotakin muuta kuin osiensa summa. Käsitettä kompleksisuus voi tarkastella erilaisista näkökulmista ja erilaisin painotuksin. Kaikkia niitä yhdistää kuitenkin tavoite ymmärtää asioiden, tapahtumien, ilmiöiden tai eri toimijoiden yhteen nivoutumisesta aiheutuvaa toimintaa.

Akateemiseen maailmaan peilattuna kompleksisuusajattelu ei muodosta yhtenäistä teoriaa, vaan siinä yhdistyy monia tieteenalojen rajoja ylittäviä suuntauksia ja teoreettisia viitekehyksiä. Kompleksisuusajattelulle keskeistä on ymmärtää tutkimuskohde kokonaisuutena. Olennaista on myös tiedostaa, että asioilla ei ole selkeitä syyseuraussuhteita, vaan asioita tapahtuu ilman näkyviä tai selkeitä syitä. Sen vuoksi kompleksisuusajattelussa on tärkeää tiedostaa ennakoimattomuuden, muutoksen, epälineaarisuuden, itseorganisoitumisen ja yllätyksellisyyden olemassaolo.

Kompleksisuusajattelun suosion kasvun myötä, myös kompleksisuuskäsitteen käyttö tullee entisestään kasvamaan. Jää nähtäväksi, minkälaisen merkityksen käsite lopulta kansankielessä saa ja minkälaiseen käyttöön se ihmisten arjessa juurtuu.

Hanna Sykkö
tohtoriopiskelija

Sosiaali- ja terveyshallintotieteet
Yhteiskuntatieteellinen tohtoriohjelma
Johtamisen yksikkö

  • Kompleksisuusajattelusta kiinnostuneille hyvää perustietoa on saatavilla mm. keväällä 2020 julkaistusta Pirkko Vartiaisen ja Harri Raision toimittamasta teoksesta ”Johtaminen kompleksisessa maailmassa – viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen”.  Gaudeamus. https://www.gaudeamus.fi/johtaminenkompleksisessamaailmassa/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Verkkotoimitus

Verkkotoimitus - Väitöskuiskaaja